tiistai 28. huhtikuuta 2015

Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja, Pentti Kirstilä

(Kirjoita mielipideteksti)

Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja on yllättävän hyvä teos suomalaiseksi kirjaksi. En olisi koskaan kuvitellut lukevani tätä kirjaa, enkä oikeastaan edes tiedä, mistä se on päätynyt kirjahyllyyni. Teos sijoittuu ihanaan paikkaan nimittäin Irlantiin. Suomalaisesta dekkarista tekee tavallista paremman se, kun se ei sijoitu Suomeen vaan johonkin mielenkiintoiseen miljööhön.
     Omaperäisen kirjasta luo se, että etsivä eli tässä tapauksessa Hanhivaara löytää itse ruumiin, joka osoittautuukin hänen tuttavakseen, johon hän on tutustunut Irlannissa. Erikoisuutta vie vielä eteenpäin se, että Hanhivaaraa epäillään hänen murhastaan. On siis oikein jännittävää tarkkailla sivusta, kun kirjan päähenkilöä epäillään murhasta.
     Toisaalta on vaikea sanoa, onko tämä nyt hyvä vai huono kirja. Vaikka mielipiteeni kirjasta saattaa vaikuttaa kovin myönteiseltä, ei se oikeasti ollut aivan niin hyvä. Ei se ole mielestäni mikään ihme, sillä takakannen tekstin perusteella kirja vaikuttaa suhteellisen normaalilta kirjalta. Kirjassa oli myös paljon hyvää, erityisesti se, että kirja on rikosromaani, sillä ne ovat yhtiä lempikirjojani. Tämä siis luultavasti sijoittuu siihen neutraalille vyöhykkeelle, jossa olevat kirjat ovat olleet hyviä, mutta eivät erityisen mieleenpainuvia.
     Kerronta on kirjassa mielestäni hyvä, sillä pidän paljon enemmän ulkopuolisesta kertojasta, mitä minä-kertojasta. Kun kirjoissa on minä-kertoja, minusta tuntuu aina, että en saa kirjasta tarpeeksi laajaa kuvaa, vaikka todellisuudessa saan. Syynä tähän on se, että silloin kirjassa kerrotaan vain yhden ihmisen näkökulmaa tapahtumista, kun taas kaikkitietävässä hän-kertojassa tapahtumiin saa useamman ihmisen näkökulman.
     Hyvää koko kirjassa on se, että se ei ole liian pitkä, eikä juoni keskeydy missään vaiheessa. Kirja on mielestäni jopa osattu lopettaa sopivaan kohtaan niin, että ainoa asia, jota voi alkaa ajattelemaan on, että kuinka Hanhivaaraan elämä tulee jatkumaan. Ei esimerkiksi jää ihmettelemään sitä, kuka olikaan se murhaaja tai kuinka murha oikein suoritettiinkaan. Kokonaisuutena kirja on ihan luettava ja hyvää ajanvietettä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti