20/20!!!

JES!! Vihdoin tämä urakka on ohi! Oli tietenkin mukavaa lukea hieman erilaisia kirjoja, koska lukeminen on niin mukavaa ja rentouttavaa. Vaikka tehtävä kuulosti aluksi haastavalta ja ajattelin etten koskaan saa luettua kaikkia 20 kirjaa, mutta onnistuin!!! Olen kyllä todella tyytyväinen, että valitsin tämän kurssin! :D

Kadonneiden muistojen kartta, Kim Fay

( Oma tehtävä)

Tämä kirja kuuluu juuri niihin kirjoihin, joita en olisi koskaan tullut lukeneeksi, mikäli en olisi valinnut sitä "randomilla" kirjaston hyllystä. Hyvin usein on käynyt niin, että valitseman kirja, jota en siis olisi koskaan ajatellut lukevani ja on täysin vieras, ei olekaan hyvä ja jätän sen lukematta. Ihme kyllä tämä kirja ei ollut sellainen, vaan oikeasti mielenkiintoinen. Kirjan takakansi herätti jo kiinnostukseni, kun luin sen.
     Kirja siis kertoo henkilöstä joka lähtee tutkimaan Shanghaihin, Saigoniin ja Kambodzan viidakkoihin khmerien muinaista kulttuuria. Hän ei tietenkään lähde yksin vaan saa matkaseurakseen toisen naisen ja kaksi miestä. Juonen edetessä tarpeeksi pitkälle käy ilmi, että jokainen heistä on lähtenyt tutkimusmatkalle eri syistä. Loppujen lopuksi se, mitä he löytävät on jotain aivan odottamatonta.
     En viitsi alkaa kertomaan kirja juonta tarkemmalla selostuksella, sillä se on sen verran lukemisen arvoinen, että kaikkia ketä se kiinnostaa saa pitää kirjan lopun yllätyksenä.;)
      Kadonneiden muistojen kartta on kyllä lukemisen arvoinen. Sen nimi toisaalta saattaa johtaa hieman harhaan, sillä itsekin kuvittelin sen tarkoittavan jotakin muuta, mutta toisaalta pidän tällaisista arvoituksellisista nimistä. On nimittäin mukavampaa, kun kaikki ei ole päivän selvää vaan asioita jää itselle tulkittavaksi.
     On hyvin mahdollista, että tämä kirja saattaa päätyä jopa omaa kirjahyllyyn. :)
    

Uhrilampaat, Thomas Harris

(Vertaile kirjaa ja siitä tehtyä elokuvaa)

Uhrilampaat on mielestäni hyvin omituinen sekä kirjana, että elokuvana. Minulle ei nimittäin ole vieläkään selvinnyt, mihin kirjan nimi viittaa, vaikka olen nähnyt elokuvan ja lukenut kirjan. Toisaalta on ihan mukavaa, kun jotkin asiat säilyvät mysteereinä.
     Aivan kuten kaikki muutkin elokuvat, mitkä on luotu jonkin kirjan pohjalta, ei tästäkään elokuvasta saanut niin laajaa käsitystä, mitä kirjasta. Tässä tapauksessa pidän kuitenkin enemmän elokuvasta, mitä kirjasta, vaikka yleensä on toisin päin. Elokuva luo enemmän jännitystä, kun taas kirjassa on mielestäni vaikeampi säikäyttää ihmisiä, johon taas elokuva pystyy erittäin hyvin. Nämäkin kaksi teosta tukevat toisiaan hyvin, kuten Hohto- kirja ja -elokuva.
     Näissä kahdessa teoksessa oli paljon samaa, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Elokuva eteni kirjan mukaan, eikä siihen oltu luotu mitään "täytekohtauksia", jos jotain niin siitä oli jätetty tapahtumia pois, jotka kirjassa mainitaan. Nämä ovat kuitenkin hyvin pitkälle samanlaisia, sillä elokuva sisälsi melkein kaikki tapahtumat, jotka kirjaa on kirjoitettu. 
     Elokuvassa on mielestäni onnistuttu hyvin toteuttamaan Lecterin salaperäiset vihjeet sarjamurhaajasta. Ne ovat kirjassa yhtä mystisiä, mitä elokuvassakin. Vaikka usein ajattelen, että jostakin kirjasta tehty elokuva ei todellakaan vedä vertoja kirjalle, jonka pohjalta elokuva on tehty, tässä tapauksessa niin ei kuitenkaan ollut. Elokuva on onnistuttu toteuttamaan erittäin hyvin, ja katsoin sen mielelläni, kun olin lukenut kirjan. Vaikka olinkin nähnyt elokuvan jo joskus aikaisemmin, yritin silti olla ajattelematta sitä lukiessani kirjaa. Yleensä nimittäin elokuvan ajattelu kirjaa lukiessa saattaa pilata koko kirjan, sillä ei saa sellaista kuvaa, minkä kirja antaisi vaan mielessä on koko ajan elokuvaversio kyseisestä kirjasta.