torstai 5. maaliskuuta 2015

Seuraneiti, Kaari Utrio

(Oma tehtävä)

Tämä kirja on odottanut kirjahyllyssä jo viime joulusta asti, että joku tarttuisi siihen lukeakseen sen. Tutkailtuani omaa kirjahyllyä niin sain ideaksi lukea tämän melko uuden, vuonna 2013 ilmestyneen teoksen, lukudiplomin yhteydessä. Tietenkään tämä ei ole aivan sellainen kirja, jota olen tottunut lukemaan tai lainaisin kirjastosta, mutta ajattelin, että pitää sitä valita joitain hieman itselleen oudompiakin kirjoja luettavaksi. Tätä kirjaa lukiessani poistuin siis hieman omalta turvalliselta mukavuusalueeltani.
     Teos kertoo kiltistä ja hiljaisesta mamsellista, Linda Melinistä. Hän ahkeroi vanhan neidin seuralaisena Kajaanissa sekä kotonaan köyhän kappalaisen pappilassa Etelä-Savossa. Hänen tulevaisuutensa on selvillä ja siitä on tulossa erittäin tylsä. Samaa askaretta loppuelämän ajan. Lindan elämä kokee kuitenkin käännekohdan, kun hän saa kutsun sukulaisten luokse pääkaupunkiin. Tarinan edetessä Linda sekä lukija itse saavat pohtia sitä, onko Linda Melinin häikäisevä kauneus loppujen lopuksi etu vaiko taakka, sillä se häikäisee pilvisen päivän.
     Aluksi ajattelin, että kirjan lukemisesta ei tule mitään, sillä se on suomalainen ja sijoittuu vieläpä Suomeen, enkä tavallisesti ole kovin innokas suomalaisen kirjallisuuden lukija. Päästessäni kuitenkin juonesta kiinni ja kirjan edetessä se alkoi kuitenkin vaikuttamaan paljon mielenkiintoisemmalta, mitä ensisilmäyksellä. Loppu puolella kirja osoittautuikin ihan hyväksi, eikä ollut todellakaan niin tylsä ja pitkäveteinen, mitä olin sen kuvitellut olevan. Olen lukenut joitakin hieman vastaavia kertomuksia, jotka kertovat melko nuoresta kauniista naisesta, jonka elämä muuttuu jonkin takia, esimerkiksi kun hän löytää todellisen rakkauden tai muuta sellaista.
     Tämä kirja antoi jopa hieman "rohkeutta" valita enemmän niitä oudompia kirjoja luettavaksi, sekä muutti mielikuvaani suomalaisesta kirjallisuudesta positiivisempaan suuntaan. Kirja oli kyllä lukemisen arvoinen ja voi olla, että tämä ei jäänyt ainoaksi kerraksi, kun kaivan sen kirjahyllystä käteeni. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti